9-12-vuotias

Tämän ikäinen lapsi on usein tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista. Varhaislapsuuden ja kouluun sopeutumisen kuohut on ohitettu ja varsinaiset nuoruusiän tyrskyt ovat vasta edessä. Tämän ikäisen vanhempana on yleensä mukava ja helppo olla. Lapsen elämä on parhaimmillaan ihanaa, huoletonta ja touhukasta seikkailua ja täynnä mahdollisuuksia.

Fyysinen kehitys:

Lapsen pituuskasvu on usein tasaista ja melko hidasta. Pituutta tulee vuodessa lisää n. 2–5 cm ja painoa n. 2–3 kg. Lapsen fyysinen olemus kokonaisuutenaan vankistuu. Varhain kehittyvillä tytöillä ja pojilla murrosikään kuuluva pituuskasvun kiihtyminen voi osua jo tähän ikävaiheeseen. Tytöillä se alkaa varhaisimmillaan 9 vuoden ja pojilla 10,5 vuoden iässä. Murrosiän kasvu tapahtuu kolmessa vaiheessa. Alussa kasvu on hidasta, vain n. 5 cm tai jopa vain 2 cm vuodessa. Hitaan kasvun vaihetta seuraa n. 2-vuotinen nopea kasvu, ns. kasvupyrähdys. Tämän jälkeen kasvu taas hidastuu ja lopulta päättyy. Kasvupyrähdyksen huippu osuu tytöillä keskimäärin 12 vuoden ja pojilla 14 vuoden ikään. Tyttö kasvaa tällöin keskimäärin 8,5 cm vuodessa ja poika keskimäärin 9,5 cm. Murrosiän alussa on odotettavissa, että pojan pituus lisääntyy kaikkiaan keskimäärin 31 cm ja tytön 28 cm. Kasvun kiihtyminen näkyy usein ensimmäiseksi jalkaterissä ja käsissä.

Liikunnallinen kehitys:

Kouluikäinen on usein liikunnallisesti aktiivinen ja touhukas. Luusto ja lihaksisto vahvistuvat, mikä luo edellytyksiä entistä monipuolisempiin urheilusuorituksiin. Uudet liikunnalliset taidot vahvistavat itsetuntoa: on upeaa tehdä kärrynpyörä tai maali sählyssä. Harrastukset voivat muuttua aiempaa kilpailullisemmiksi. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä. Joidenkin lasten mielenkiinto kohdistuu enemmän muihin harrastuksiin kuin liikuntaan. Tärkeää on tulla hyväksytyksi omana itsenään. Lapsi voi nyt haluta lopettaa harrastuksia, jotka ovat olleet hänelle aiemmin tärkeitä, esim. vaihtaa taiteellisen harrastuksen liikuntaharrastukseen. Lapsen harrastusten valinnassa pitää kunnioittaa hänen mielenkiintoaan ja innostustaan. Eka–tokaluokkalainen lapsi saattaa valita jonkin harrastuksen vanhempiensa mieliksi, mutta nyt lapsi haluaa tehdä enemmän omia ratkaisuja. Sekä kehon että mielen hyvinvoinnin kannalta on hienoa, jos lapsi löytää liikuntamuodon, josta hän pitää ja jossa hän voi saada onnistumisen iloa. Erityisen mukavaa voi olla myös jokin perheen yhdessä harrastama liikunta, esim. pyöräily, retkeily, uiminen tai kävelylenkit. Esimurrosikäisellä voi ilmetä ohimenevää kömpelyyttä ja keskittymiskyvyn puutetta. Lapsi voi olla liikehtimiseltään rauhaton: keikkua tuolilla, heilutella jalkoja, törmäillä, rummuttaa ja hypistellä sormillaan ja kuljeskella edestakaisin. Tavarat voivat putoilla ja kaatua. Tällainen kehitykseen liittyvä vaihe menee ajallaan ohitse. Tavatonta ei ole sekään, että lapsen takki jää lattialle lojumaan tai maitopurkki pöydälle, vaikka lapsi omasta mielestään on laittanut ne paikoilleen.